Noita

Intia | 07.06.2012

Kirjoitin tämän kouluaineen pari vuotta sitten 14-vuotiaana, ja koska tästä heltisi yllättävänkin hyvä arvosana, julkaisen tämän, vaikka teksti nyt vähän lapsellinen onkin…

 

Vesipisarat syöksähtelivät lohduttoman säännölliseen tahtiin tumman, sammaloituneen katon reunoilta. Mustan köynnöksen taakse jäänyt hylätyn oloinen ikkuna tihrusti hämärään kumman valppaana. Koko surumielinen piha oli kasvanut umpeen.
Kun laskin jalkani löysään hiekkaan, totesin valinneeni oikeat kengät matkalle. Korkeat korot pelastivat minut täydelliseltä uppoamiselta niiden piinaavien kasvien, juurien ja vettyneen maan uumeniin. Puhalsin kosteaa ilmaa reippaasti ulos keuhkoistani ja pyörähdin ympäri.
“Kuski, oletko aivan varma, että tuossa mörskässä asuu joku?” puuskahdin vilkaisten mökkiä vielä uudestaan. Kuljettajani vain naurahti ja maiskautti hevoset liikkeelle. Vaunut hävisivät tihkusateeseen, joka alkoi tuntua kylmältä kasvoillani. Huokaisin vihaisena siitä, että minut oli pakotettu tällaiseen rotanloukkuun.

Vanha ja hieman pelottavan näköinen nainen avasi oven. Hänen pitkät, paksut hiuksensa hohtivat valkoisina pimenevässä illassa. Tuijotimme hetken toisiamme, kunnes päätin mennä sisään.
“Tyttö, näytät surulliselta”, kuulin narisevan äänen takaani. Päätin olla välittämättä oudon tätini kommentista ja esittäydyin.
“Nimeni on Alisa.” Ojensin käteni, jota iäkäs nainen puristi. “Lilya”, hän lausui tarkastellen minua herkeämättä, sitten hymyillen vienosti.
Ilta vaihtui vähitellen yöksi, ja tunnelma pimeni samaa vauhtia. Kesäloma pikkuruisessa mökissä antiikkisen ja sairaan tädin kanssa ei tuntunut järin houkuttelevalta.

Päivät valuivat hukkaan kuin ne olisivat yrittäneet karata käsistäni. Kun aloin viikon kuluttua hieman rentoutua, Lilya-täti rupesi kertomaan tarinoita. Lue lisää »

Blogit, ,

Peili

Maahiska | 29.05.2012

Hän oli aina pelännyt kirjoittamista. Tai ei, ei kirjoittamista, vaan sitä, että kirjoittaisi sen, mikä oli hänelle tärkeintä.

Laulu näki taivaan ja pihalla ikkunan edessä kasvavan puun siitä missä hän istui. Hän oli istuttanut puun silloin kun he muuttivat taloon. Keittiöstä tuleva ruoan tuoksu herätti sylkirauhaset ja sai hänet nousemaan ylös. Lue lisää »

Blogit, , , , , ,

Tarinat

Rihmasto | 12.02.2012

Tässä osastossa tullaan julkaisemaan Rihmastolaisten tarinoita.

Tarinat, , ,