Rihmasto

kirjallisuusfoorumi
Tänään on 11 Joulu 2019, 14:06

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 34 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3  Seuraava
Kirjoittaja Viesti
 Viestin otsikko: Inspiraatio
ViestiLähetetty: 12 Marras 2005, 15:06 
Poissa

Liittynyt: 12 Marras 2005, 14:56
Viestit: 33
Paikkakunta: Hamina
Paljon puhutaan kirjottavien ihmisten keskuudessa inspiraatiosta ja sen merkityksestä tekstin luomisessa. Kuitenkin olisi muistettava, mitä inspiraatio tarkoittaa: äkillistä ja voimakasta "luovuuden puuskaa". Ja jos ei kokene pystyvänsä kirjoittamaan ilman inspiraatiota ja sen tuomia ajatuksia, ajautuu ongelmiin, erityisesti, jos on aikomuksena hankkia kirjottamisesta ammatti. Jos kolumnisti jäisi odottamaan inspiraatiota, kuinka kävisi sen jäädessä tulematta? Aivan. Paljon parempi on jättää inspiraation odottaminen ja koko sana ajatuksistaan pois. Kokeilla kannattaa erilaisia assosiaatiomenetelmiä sen sijaan Sanojen pyörittelyä, ympärilleen katselua, järjettömienkin asioiden yhdistelyä jne. Juuri tajunnanvirtatekniikkahan perustuu karsimattomaan assosiaatioketjuun. Lyhyesti: unohtakaa ajattelustanne inspiraation käsite!

_________________
Olen puhunut.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Potaskaa
ViestiLähetetty: 13 Marras 2005, 07:16 
Poissa

Liittynyt: 07 Helmi 2004, 05:29
Viestit: 261
... ja kun assosiaatiomenetelma kolahtaa tulee luovuuden puuska ja tekstia syntyy... tietoisesti heratetyn inspiraation tuloksena.

Sanoi: Pilkuton


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 13 Marras 2005, 09:22 
Poissa

Liittynyt: 04 Marras 2005, 15:08
Viestit: 98
Paikkakunta: PKS
Flow-tilaan olen päässyt usein yksin kotona tanssien, vetämällä ensimmäiseksi aamulla tyhjään mahaan litran maitokahvia (syntyy käyttökelpoinen & kiva "maaninen vire"), jumpan, suursiivouksen tai tiukan fyysisen rääkin jälkeen. Musiikkikin auttaa, valokuvat ja vanhat kirjeet. Joskus tunnelmavalot ja leipominen, värien ja muotojen kanssa työskentely. Miksei kiertokävely kaupungin vanhoissa antikvariaateissa esineitä tutkien, jossakin tuntemattomassa kahvilassa istuminen & ihmisten tarkkailu. Lukeminen.

Noita käytän lähinnä masennuksen poistoon. Inspiraatioon uskon, mutta en sitä kaipaa: kirjoittamisen suhteen uskon enemmän ahkeruuteen.

Esim. tänä aamuna ei ajatus iske; äiti on tulossa vierailulle :evil: ja mies kyhnää hermostuneena jaloissa. Kävin jo tylynä ämmänä vetämässä sermin itseni ja olohuoneen väliin; kiva sunnuntaiaamun toivotus.. :cry: Päätin sitten käydä käsiksi yhteen niistä kolmesta luvusta, jotka tekevät jutustani hajanaisen. Juon kahvia, mietin tapahtumia vuosien päästä, mietin erään sivuhenkilön näkökulmaa. Poistan lauseen, lisään sanan. Poistan kappaleen, lisään painetta. Käsittelen tylsänä. Kun yhtäkkiä: se kaivattu :twisted: iskee... ja nänneistä rupeaa tihkumaan maito.

Kalju Sinikka 8)

(haa, löytyi logiikka: :evil: + :cry: = :twisted: )


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 13 Marras 2005, 20:41 
Poissa

Liittynyt: 10 Marras 2005, 20:23
Viestit: 1
Heips, mielenkiintoinen aihe. Insipiraatiotahan me kaikki tunnumme metsästävän. Toisilla on siihen varaa, toiset joutuvat puurtamaan aikataulujen tai muiden piiskureiden ruoskiessa selkään. Pääasia kaikessa tekemisessä, myös tekstin tuottamisessa, on selvittää itselleen se, miksi teemme sitä, miksi kirjoitamme. Omaksi iloksemme, toisten käskystä, parantaaksemme maailmaa, jättääksemme jäljen, jakaaksemme kokemuksia ja elämyksiä, jne? Tästä riippuu se, miten tekstiä synnytetään, vähitellen esiin houkutellen vai raa´alla työllä puurtaen tai mahdollisesti niiden välimuodolla.

Insipiraatio on ihana innoittaja, mutta petollisen lyhytkestoinen huume - sitä tarvitaan aina llisää. Se on kuiitenkin sallittu piriste, jos vain tietää, mistä sen löytää. Meillä jokaisella on omat inspiraationlähteemme, joista saamme luvalla nauttia niin paljon kuin pää kestää. Minulle yksi parhaista on luonnossa liikkuminen - teksti näyttää kunnon hikilenkin jälkeen kuin uudelta, sekin kaipaa tuuletusta.

Kärsivällisellä puurtamisellakin saa tulosta aikaan ja se menetelmä sopii joihinkin teksteihin ja joillekin kirjoittajille. Mutta teksti kertoo aina myös siitä mielentilasta, jonka vallassa kirjoittaja on ollut. Jos saamme kirjoittaa innostuksen vallassa, uskon lukijankin pääsevän samaan tunteeseen mukaan. Eri asia tietysti on, haluammeko sitä.

Siis konstit ovat monet ja itselle oikea löytyy vain kokeilemalla, erehtymällä ja kokeilemalla uudelleen. Tähän voi joskus kulua piinaavan pitkä aika, koko elämäkin, mutta se maksaa aina vaivan. Inspiraatiolla tai ilman. Kiitos!


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 14 Marras 2005, 16:28 
Poissa

Liittynyt: 04 Marras 2005, 11:17
Viestit: 28
Paikkakunta: Pystymetsä
Flow-tilaan pääsen proosan kanssa melkein pelkästään kirjoittamalla. Kun on vähän aikaa (tunnin, pari) naputellut näppäimistöä, voi työskentely joskus poikia tuon flown.

Runot syntyvät räväkämmin ja intensiivisemmin. Jokin antaa sysäksen (vaikkapa hyvä runo, tunne, ajatus, proosan pätkä, musiikki, jokin tapahtuma...). Sitten alan kerätä materiaalia lisää idean ympärille, lihaa luiden ympärille, ja kun tuntuu, että nyt voi rykästä materiasta runon, nyt materia kypsynyt riittävästi, niin sitten vaan kirjoittamaan. Yleensä kirjoitan ensimmäisen runoversion päässäni ja vasta toisen version tallennan paperille tai koneen uumeniin.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: inspiraation metsästystä
ViestiLähetetty: 15 Marras 2005, 18:23 
Poissa

Liittynyt: 11 Marras 2005, 18:15
Viestit: 36
Kokeilkaa seuraavaa: Aloittakaa kirjoitus urakka pelkän paskan kirjoittelulla. Hyvin pian huomaatte, että kirjoittaminen sujuu kuin vettä. Olet luonut itsesi tilaan, että pakko jatkaa. :lol: Sen jälkeen voit siirtyä kirjoittamaan työtäsi, mitä teet. :P


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 16 Marras 2005, 13:12 
Poissa

Liittynyt: 04 Marras 2005, 11:17
Viestit: 28
Paikkakunta: Pystymetsä
/\ Vipeltäjä, olen kokeillut tuota paskankirjoittamistekniikkaa, vaan minulla se ei toimi. Vähän aikaa kun teen sitä, niin tylsistyn ja tympäännyn ja lopetan koko homman. Sellainen vain syö energiaa, ei tuo sitä.

Tarvitsen kaikkeen kirjoittamiseen jonkin rungon ja suunnitelman, jota alan lihottaa tai toteuttaa kirjoittamalla. Joskus voi tuntua tylsältä koko kirjoittaminen, mutta aika usein käy niin, että kun vaan tällää ahterinsa tuoliin ja alkaa kirjoittaa jotain suunniteltua tekstiä, niin tunnin, parin päästä huomaa, että teksti on alkanut kantaa ja työ on tuonut lisää energiaa kirjoittamiseen.

Tärkeintä inspiraation houkuttelemisessa esiin on löytää ne konstit, jotka toimivat itsellä. Ja hyvä olisi, jos niitä konsteja olisi muutama: jos toinen ei toimi juuri silloin, niin toinen ehkä toimiikin. Ja jos lyydia ei juuri tänään kirjoita uutta tekstiä, niin silloinhan voi aina kaivaa tietokoneen perukoilta vanhoja tekstejä, joita työstäessä voi lyydiaakin alkaa taas kirjoituttamaan. :wink:


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 16 Marras 2005, 17:16 
Poissa

Liittynyt: 31 Joulu 2003, 07:04
Viestit: 5666
Paikkakunta: Kehäkolmosen ulkolaidalla
Vähän sama vika, parempi jättää koko homma toviksi sivuun ja keskittyä johonkin vallan muuhun. Aina sitä kuitenkin jotakin tekemätöntä hyödyllistä on. Sen jälkeen sitten kokeilemaan sujuisiko kirjoitus yhtään helpommin.

_________________
http://arvieno.blogspot.fi/


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 17 Marras 2005, 12:31 
Poissa

Liittynyt: 27 Maalis 2003, 11:22
Viestit: 3094
Paikkakunta: Stadi
Minusta insipiraation syntymiseen tarvitaan paljon sellaista aikaa jona inspiraatiota ei ole. Otollista tilaa voi juuri kaljun sinikan ja senoriitan konstein houkutella esiin. Luonto, muut taiteenalat, puuhailu, mikä tahansa mikä piristää ja motivoi. Näin arvelen monien ammattikirjoittajien tekevän, jos blokki yllättää väärällä hetkellä kun teksti olisi oltava siinä ja nyt.

Tässä mielessä ja määrin olen eri mieltä laitikkaan kanssa inspiraation merkityksestä. Se tulee jos on tullakseen, niin kuin tekstitkin.

Itse en inspiraatiosta saa aikaiseksi muuta kuin itusia. Harva inspiraation pohjalta syntynyt teksti on sellaisenaan käyttökelpoinen, vaan ne ovat tavallisesti pelkiä tekstien alkuja (tai loppuja, jos tulee uusi inspiraatio :wink:).

Tietyt asiat virittävät paremmin kuin toiset. Itse kaipaan toisinaan aika ravistelevia tai voimakkaita kokemuksia tai elämyksiä. Jo mainituista fyysinen rääkki on hyvä, tai jokin isompi urakka, puusavotta kesällä tai siivous. Oikein väkivaltainen elokuva saattaa sysätä liikkeelle jotakin. Kunnon känni.

Mutta sitten taas toisena hetkenä kadulle pudonnut yksinäinen tutti tai puunoksaan takertunut höyhen voivat koskettaa sydänjuuria myöten.

Ehkä avainsana onkin tuo "kosketus". Inspiraatiota on turha odottaa käsi poskella, se on ansaittava, sitä on tavoiteltava, ja sen on sitten myös annettava tulla.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Virran vietävänä
ViestiLähetetty: 22 Joulu 2005, 12:52 
Poissa

Liittynyt: 17 Joulu 2005, 21:56
Viestit: 24
Paikkakunta: Helsinki
Kirjoittaminen on suuri sykli, ympyrä. Kun olen ympyrän pohjalla, mikään ei tunnu sujuvan. Painovoima pitää minut siellä, jämähdän sinne.

Ainoa tapa lähteä nousemaan sieltä on naputella tekstiä, huonoakin, ja vihdoin huomaan kivunneeni pari pykälää ympyrän vasemman sivun sisälaitaa. Kirjoitan lisää ja ainakin osa tuosta kirjoittamisesta vie minua taas eteenpäin. Huononkin tekstin sekaan vilahtaa silloin tällöin jotain kirkasta, joka vain on poimittava ja puhdistettava se ympäröivästä kuonasta ja taas on pari pykälää takana. Huonoa tekstiä kirjoittaakseen on taas annettava siihen itselleen lupa. Unohtakaa itsekritiikki, sen aika tulee myöhemmin kun tekstiä kuitenkin joutuu käymään uudelleen läpi.

Kipuaminen tuota vasenta sisälaitaa pitkin on rankkaa, mutta viimein työ palkitaan. Ympyrän laella on pieni hetki, jossa on hyvä katsastella jo kirjoitettua, sillä tuon lakipisteen jälkeen matka on yhtä helppoa laskettelua alaspäin: kaikki virtaa ja teksti vie mennessään ja ainoa mitä sinun itsesi on tehtävä on kirjoittaa se näytölle. Sormet tanssivat näppäimistöllä ja mieli on vapaa huolista, ainakin tuon tekstin suhteen.

Kipuaminen vie enemmän aikaa kuin tuo laskettelu alas keväisen kirkasta hankea, mutta vastamäen jälkeen tulee aina tuo myötämäki. Kun sen tietää, ei nousukaan ole niin vaikea.

_________________
Koichi

<a>Kaikkeuden kaupunki</a>

+++


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Virran vietävänä
ViestiLähetetty: 23 Joulu 2005, 00:48 
Poissa

Liittynyt: 07 Joulu 2005, 16:49
Viestit: 11
Paikkakunta: Ei Kotia
Koichi kirjoitti:
Ainoa tapa lähteä nousemaan sieltä on naputella tekstiä, huonoakin.. Unohtakaa itsekritiikki, sen aika tulee myöhemmin kun tekstiä kuitenkin joutuu käymään uudelleen läpi.

Sama vika täällä: täytyy antaa itselleen lupa kirjoittaa mitä tahansa silloin kun on tosi paksu ketutus päällä, niin että pääsee alkuun, ja kun on saanut jotain kiteytetyksi niin ei harmita enää läheskään yhtä paljon kuin aluksi. Terapiakirjoittamista..?
On olemassa toisenlaistakin kirjoittamista: Sellaista joka kumpuaa oikeasta haltioitumisen tunteesta, mutta sitäpä ei saa päälle nappia painamalla.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 23 Joulu 2005, 11:07 
Poissa

Liittynyt: 27 Maalis 2003, 11:22
Viestit: 3094
Paikkakunta: Stadi
Terapiamielessä kirjoitetut tekstinpätkät saattavat osoittautua hyvinkin käyttökelpoisiksi. Jos eivät teksteinä niin ainakin kirjoittamistilanteen hyödyksi käyttämisenä siten, että jälkikäteen voi itselle selvitä milloin ja missä olosuhteissa pystyy kirjoittamaan täysin vapaasti ja vapautuneesti. En tarkoita, että sellaiseen tilaan tulisi opetella pääsemään mutta mahdollisen jumin tullessa voi tietenkin pohtia miten saisi mielensä taas lentämään ja ehkä tehdä jotakin konkreettista sen hyväksi.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Vähän kuin minä
ViestiLähetetty: 06 Kesä 2006, 07:39 
Syrinx kirjoitti:
Vähän sama vika, parempi jättää koko homma toviksi sivuun ja keskittyä johonkin vallan muuhun. Aina sitä kuitenkin jotakin tekemätöntä hyödyllistä on. Sen jälkeen sitten kokeilemaan sujuisiko kirjoitus yhtään helpommin.


Täytyy sanoa että tuota kikkaa olen itse käyttänyt, ja kyllä se toimiikin. Joskus vaan se "nyt ei tahdo kirjoittaa, ei kerta kaikkiaan, vaikka tiedän että pitäisi" - tila voi kestää viikonkin. Mutta se menee ohi - ajan kanssa. Näin ainakin minulla.


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 27 Maalis 2008, 18:50 
Poissa

Liittynyt: 02 Helmi 2008, 23:09
Viestit: 714
Nostin tällaisen vanhan ketjun täältä, kun etsin, olisiko aiheesta jo kirjoitettu, ja olihan siitä tavallaan. Tarvitsisin hyviä neuvoja tilanteeseen, mikä minulla nyt on:

Olen alkanut pitkän, pitkän talviunen jälkeen jälleen kirjoittamaan. Se on aina ollut tuolla jossain piilossa, odottamassa taas sopivaa hetkeä. Mutta se on pelännyt tulla ulos pimeästä luolastaan, pelännyt, mitä jos ei enää osaakaan? Mitä jos luovuus ehtyy, kun sitä ei käytä?

Niin, nyt siis taas uskallan yrittää. Kaikenlaiset ideat pyörivät päässä. Lähes päivittäin keksin jotain juonentynkää, mutta ongelma tulee siinä, että en osaa alkaa kirjoittamaan!
Sitten taas joskus, useimmiten töissä tauoilla, huvikseni avaan Rihmaston Pöytälaatikon ja alan kirjoittamaan jostain yhtäkkisestä visiosta jotain lauseita, ja tekstiä tulee aivan kuin silloin ennenkin.

Eli lyhyesti; kun haluaisin aloittaa suunniteltua kirjoittamista jostain aiheesta, mitään ei synny. Mutta kun kirjoitan vain jotain täysin sattumanvaraista, tekstiä syntyy.

Se vaan, että nuo hetkelliset inspiraationi eivät johda mihinkään. ne ovat pelkkiä väläyksiä, eivät osa mitään kokonaisuutta, mistä edes haluaisin kirjoittaa enempää. Sitten inspiraatio sammuu, heti kun alan sitä suunnittelemaan ja pohtimaan.

Huokaus, taidan olla aika alkutekijöissä vielä tässä hommassa... :cry: HELP ME!!!

_________________
Kaikki on jo kerrottu.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 28 Maalis 2008, 09:01 
Poissa

Liittynyt: 23 Loka 2004, 22:41
Viestit: 1185
se lymyää jossain, se metsästetty ihana inspis...
se on kuin rakastuminen tai ihastuminen..yhtäkkiä se kirkastaa maailman ja saa sormet kiitämään näppäimillä ja tarinaa syntyy-...
mutta ellei sitä just tule kohdalle sitä kiertää pohjamudassa ja pelkää ettei ikinä enää osaakaan kirjoittaa....
mutta ihan niinkuin silloin kun rakavustuminen osu kohdalle on vain elettävä arkea hissunkissun, niin on myös kirjoitettava kaikelaista muuta..riimejä,päiväkirjaa, naapurille synttärirunua..leipätekstiä..ja oman salaisen aikataulunsa mukaan se inspis yht´äkkiä on siinä,käsillä, läsnä
ja kirjoittamisen huikaiseva tunne täyttää mielen ja kirjoitusta syntyy...mä osaankin kirjoittaa...
(anoppi tosin aina sanos ett mitä sää ny semmsell kirjoittamiskurssill meet, kai sä ny kirjotta ossaat, kaikk sen kansakouluss oppis )

_________________
ullawelin


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 34 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3  Seuraava

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja.

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
POWERED_BY
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com