Rihmasto

Minusta esimerkki on myös hyvin selkeä. Lukiessa luomme mielessämme kertomuksen tilanteet. Esimerkki alkaa vuorovaikutustilanteesta, jossa on vain kaksi henkilöä, Mika ja Tiina. Kun Tiina poistuu, Mika jää tilanteeseen yksin. Niin kauan kun uusia ihmisiä ei tuoda tilanteeseen, on selvää että kerronta esittää todellisuuden Mikan näkökulmasta.

Jossakin vaiheessa tällöinkin mukaan on tuotava johtolauseita, mutta on itse asiassa aika yllättävää, miten joustava lukijan mieli on, kun vain näkökulma on selkeä. Hyvin moni johtolause on turha.

Hän-kerronnassa kertojan näkökulma "liukuu" henkilöiden välillä, ja se tekee kerronnan haastavaksi mutta mukavaksi.

Hyvä homma.

Tein muutamia korjauksia. Musta tuntu, että Tiinan poistuminen vaati uuden kappaleen. Laitoin sisennykset pisteillä kun ei nää foorumit hyväksy tabia

----

....."Mitäs teet illemmalla?" Mika rohkaistui kysymään.
....."Oon kotona. Eipä muuta," Tiina vastasi.
....."Lähe leffaan! Mä varasin jo liput. Ihan keskeltä salia."
.....Tiina muuttui ilmeettömäksi ja käänsi katseensa märkään katuun. ”Sori. Ei,” hän sanoi hiljaa.”Ei mitään henkilökohtaista.”
.....Tiina katsoi nopeasti Mikaa silmiin, kääntyi ympäri ja poistui ripein askelin.
.....Mikan katse laskeutui kohti kevätauringossa kimaltelevia lätäköitä. Vaikka sää oli jo alkanut lämmetä, Mikan silmät jäätyivät hänen tuijottaessa Tiinan loittonevaa heijastusta. Mika oli kysynyt Tiinaa ulos jo kolme kertaa. Tiina oli kieltäytynyt jokaisella kerralla, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun hän kertoi, ettei se ollut henkilökohtaista.

Tavallinen tapa foorumeilla on käyttää yhtä tyhjää riviä välissä (tupla-entteri), tähän malliin:

"Mitäs teet illemmalla?" Mika rohkaistui kysymään.

"Oon kotona. Eipä muuta," Tiina vastasi.

"Lähe leffaan! Mä varasin jo liput. Ihan keskeltä salia."

Tiina muuttui ilmeettömäksi ja käänsi katseensa märkään katuun. ”Sori. Ei,” hän sanoi hiljaa.”Ei mitään henkilökohtaista.”

Tiina katsoi nopeasti Mikaa silmiin, kääntyi ympäri ja poistui ripein askelin.

Mikan katse laskeutui kohti kevätauringossa kimaltelevia lätäköitä. Vaikka sää oli jo alkanut lämmetä, Mikan silmät jäätyivät hänen katsellessa Tiinan loittonevaa heijastusta. Mika oli kysynyt Tiinaa ulos jo kolme kertaa. Tiina oli kieltäytynyt jokaisella kerralla, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun hän kertoi, ettei se ollut henkilökohtaista.

_________________
http://mkoskim.wordpress.com
http://mkoskim.drivehq.com
http://mkoskim.deviantart.com