Rihmasto

Kyllä se on ruvettava taepumaan ja heinän syöntiin muutoennii, ja kato, kulluu muutama vuosikymmen taekka sata, niin ihminen on jalostunu märehtijäksi

_________________
Luokkasen Heikki se on joka ihtesä tässä häpäsöö, vaen sillätöenhän minä oon ollu jos kuinka kauvvvan...

Nyt on melekeen ruuperä otassa
ja Heikki tarviis vertaesappuo
taekka jos paekalla on tohtorie
niin mielelläsä saeraslomalappuo
kuulkoapa kun tännään sattu
tappaus melekolaella suuri
tässä itkuntyrskeen sejassa
sen pystyn selevittäämmään juuri

No kun tännään olin mehtätöessä
ja kaverinaen mulla pikku-Teussi oli
maenittakkoon ettei tappaukseeen
laenkaan liity alakoholi
kun ihan polttopuita hommaelin
kakkosija nostin kyytiin heinähännän
kun vaen ihan pieni unohus
sae sielunmaesemaani satelemaan rännän

Ja nyt siis syvämmeeni ottaa
tietysti kans vannehtiipi peätä
ja hemesti se pakkasesta
mulle hattuun kantaa jeätä
ja puheleepi mukavija´
sannoo,- jospa sulta leikkovaesin tukan
vaen ei se yhtää helepota
vaemallusta Heikki-rukan

Että semmostapa tännään sattu
tuolla metän sahhaelussa mulle
vaen nehän seätiejotuksessa vikkuutteli
että eiköhän se ensikuulla suvi tulle
vaen sitä ennen meikäläesellä
ei taejja olla olo kaksista
kun en villaustakkaan taejja nähä
lummeen hukkaamistaen tukkisaksista

Teällä nojjaen taas pikku-Teussin
issoon takarattaaseen
ja arssinoen josko tästä pimejällä
tukkisaksie kahtelemaan meen
ja mietien jospa vapepasta
apuvoemie saaha voesin
ja jos ne tukkisakset löytäsimmä
niin ne yöksi tyynyn alle toesin

_________________
Luokkasen Heikki se on joka ihtesä tässä häpäsöö, vaen sillätöenhän minä oon ollu jos kuinka kauvvvan...

Syrjäseuvvun sinhvoonniijjaa

On marraskuinen ehtoo
seutu summuun kietoutuu
vaen sinnikkäästi valovaan
usavn läpi työntää kuu
lie ilimassa jo talaven tuntu
kae se pijan pakastaesi
mutta säijjenhaltija se miettii
josko vielä suvejaisi

Ja syrjäseuvvun sinhvonija
korvissani soe
jos korvan taakse käjen laettaa
sen hyvin kuulla voi
se soitanta on tosin
ihan liijjan melankolista
ja sekkaan koira häkissään
taitaa taustalauluansa volista

Ei täällä kohta kettään asu
kesällä käy huppaelijat vaen
ja kauppa-auton linjan
kuulla lakkauteun saen
vaen pientä värijä tuo elloon
porstuvassa väririkas räsymatto
mutta ainut tapahtuma, viikkoehin
oli kellarista romahtanut katto

Taas syrjäseuvvun sinhvonija
korvissani soe
sen huonokuuloinenkin
kohtuuvvella kuulla voe
sen soetannassa
näjen nurinniskoen kellahtavan nuotin
ei ees taustalauluun koera ryhy
vaekka siihen eilen vielä luotin

Vain joskus, ihan liijjan harvoen
joku teällä kääntymässä käy
ei etes ilimakuvakauppijaeta
juuri ennää näy
vaen piipaa-auton katolla
voet nähä jottaen vilikkuvaa
ja senkin sävyissä, lie
syrjäseuvvun elloa ilikkuvaa

Näen syrjäseuvvun sinhvonija
korvissani soe
sen kuurokin jo ropassansa
aestia nyt voe
näen sumun sissään syrjäseuvvun
tienoo laementuu
ja äänet sinhvonijan
tihkusatteen sekkaan vaementuu

(olikohan liiijjan synkkä?)

_________________
Luokkasen Heikki se on joka ihtesä tässä häpäsöö, vaen sillätöenhän minä oon ollu jos kuinka kauvvvan...

Vuosi, noen seittekytäkuus
Kuusamon Ruka
Heikki käristysmakkara kourassa
kisoja kahtomassa, muka
oli sinappija sivelty
vihreäksi makkaran kylyki
ja arvata voetta
valu suupielistä sylyki

Kun kohahti kansa
tulossa oli Kurikan jätti
jopa Heikkiki hetkeksi
makkaran syömättä jätti
siitä se vilahti ohi
juuri silimä seurata ehti
ja pienen kahtojan sielussa
näen keännettiin lehti

Ja kun kottiin me palattiin
sukset pijan koristi jalakaa
ja kovasti jo uhosin
nyt mulla reenaus alakaa
vaen kovin lyhyveksi jäe
mulla se hiihtäjän taru
ja niijjennii suksien kohtalo
oli ihan liijjan karu...

Vaen siitä lähtiinpä katoen
missä vaen hiihteli Mietaa
olin vakka kaevussa ojan
tae lapijoen kärryhyn hietaa
niin sillompa toppasin
heitin hetkeksi työn
ja telekkarin aukasin
vaekkapa keskellä yön

Ja saet toki voettoja,
kultaa Innsrukin viestissä tuli
vaen Lake Plasitin kissoessa
satasosalla se suli
vaen se ei haetannu tuota
Kurikan jättijä laesin
ja joskus saunaankin suksilla
nähä sinut hiihtävän taesin

Sitte lopetit hiihon
aloet kierrellä maatasi
ja meikäki kerran
koo-rauvvassa kanssasi raatasi
oekeen nimmarin mulle
raapustit viskarssin terrään
sitä aejjon katella essiin
kunhan aamulla herrään

Vaen sehän avviisin sivvuilla
oli ihan varma tieto
että seihtemenkytä vuotta
täyttääpi se Kurikan Mieto
että tolokusti onneja
Heikki teältä Kostolta laettaa
ja muuten, se käristymakkara
mulle etelleen maettaa

_________________
Luokkasen Heikki se on joka ihtesä tässä häpäsöö, vaen sillätöenhän minä oon ollu jos kuinka kauvvvan...

Viimme yönnä näen melekosen
outovvonpuoleista unta
oli ilima pakkasen puolella
satoe hilijalleen lunta
makkuukammariin tulevan
oekejan enkelin luulin
kun näen mitä kaueimman nävyn
vaen hilijasten askelten eänijä kuulin

Sehän se oli se Tornijon
kaunehin naenen
se Kulumunin likka
tunnettu keskustalaenen
sillähän silimät on suuret
kuin ruvisleivässä reikä
ja hänen punasija huulijan
kahtoe silimät pakrollaan meikä

Ja se seisahtui seänkyni peätyyn
ja hilijaa kuiskasi mulle
-anteeksi häerijöä pyyvvän
vaen mitä kuuluupi sulle
hänen rohviilijaan kahtelin
aamuyön taevasta vasten
vaen mitäpä mielessäen pyöri
siitä ei puhuta kuullessa lasten

Sehän tojellae oli
Katri, lapin kaunehin naenen
miten näen ossaesi nyt olla
tämmönen ujo alamaenen
Kun sen hymmyili minulle
ja sano, miten hän avittaa voesi
sannoen, että voesit halakoja tuuvva
ja tuolla pihalla lumen kolluuta oesi

Ja se pisti lyyssisä kiinni
ja sen silimissä jotaki välähti
vaen kohta se ulos
lumen kolluuseen lähti
minä kompeusin ylös
pissille lähinkin siitä
vaen tehän tiijjättä, miehillä
ei siinä jolohassa tarkkus aen riitä

Ja kohtapa palasi
tämä vaaleja pohjosen missi
mulla taasa aataminomena pomppi
kuin siihen oesi laetettu hissi
ja kohta se utteeraa
oesikko Heikki sulla toevetta muuta
ja nakkasi lyyssisä sänkyllein
miksihän minulla kovasti kuivasi suuta

Sitte rykäsin nyrkkiini
voesitko luututa vesilosetin
ja senkun oot tekassu
täytellä syvänleäkkeillä tosetin
siellä vessan nurkassa on sankko
ja siellä moppi taetaa kans olla
vaen miksi se irvisti lähtiissä
ei mulla laesin sätteilly polla

Kun oli luututtu vessa
toasa niin punasin huulin
tuon satujen rinsessan kopijon
vierellein hiipivän kuulin
ja kuiskasi hilijaa
niin kun kevväällä teeri vaen taetaa
-taes tulla kolluussa lämmin
ja peältään jo nilisti paetaa

Vaen silllonpa heräsin
kun rämisi kamarin herätyskello
ja poesa soetannen heitti
unessaen viulu ja sello
ja kun keittijöön kömmin
sinne sytytin valot
näjin ulukona kolatut lumet
ja pirttiin kannetut halot

Että tämmöstä unta
sae aekaan tämä joloha postin
ja kun kirkolla käväsin
yöpöyvvälle kukkija ostin
kun kukapa tietääpi
Katri ensyönä kammariin palata voesi
niin mukavaahan että
huoneessaen muutakin kaunista oesi

Vaen nyt pittääpi mulla
lauluuni viimmeinen piste jo panna
kun syönnin peälle torkahin
niin outti oven takana yks Marriinin Sanna
Toki se kyllä saapi tulla
jo vaen se mulle passaa
ollaanhan me melekeesä kolleekat
kun minnäe joskus hoetelin ossuuskaupassa kassaa

_________________
Luokkasen Heikki se on joka ihtesä tässä häpäsöö, vaen sillätöenhän minä oon ollu jos kuinka kauvvvan...

Lumenkolluuhumppa

Kun lunta tulloo kovasti
ja on välliin suojasää
niin elä hyvä immeinen
sillon makkaelemmaan jää
vaen peähäs pane pipo
vejät kätteen sijannahkakinttaan
ja vanahat kumisoappaat jalakoehin
vaekka ne oesi menny linttaan

Nyt kolloamaan kolloamaan
lunta kolloamaan
eikä auramiehijä soa
käyvvä molloamaan
ne kun töehin pesäöö vasta kun
herrat luvan antavat
ja liittymiimme vallit suuret
sitten konneillasa kantavat

Kun kolannu oot pihan hyvin
lakassu portaatkin
niin kiirhuhappa ahkerasti
appuun vaekka naapurin
ja tiijjä vaekka kupin kuumaa
hältä palakkijoksi saat
taekka ihan ite kahvipannun
porisemmaan paat

Nyt kolloamaan kolloamaan
lunta kolloamaan
eikä taevaanisseä satteesta
soa käyvvä molloamaan
se vaekka tänne Koellismoalle
nelejä vuojenaekaa loe
se kuuulkoa kuuluu kuvijoehin
että tuiskutuulet akkunoessa soe

Että kyllä se toas kesän tekkee
tulloo kuumoa että öesin ei soa unta
ja kansalaeset vaekerovat sannoen
voe kunpa sattaes lunta
vaen minullapa runonteko
pittää hetkeksi heittää poes
kun tojellaki kartanolla
tolokusti kolloamista oes

Että kolloamaan kolloamaan
lunta kolloamaan
eikä noapurija asijassa soa
käyvvä molloamaan
jos sen sinun tontillesi
tapana on joskus lunta nakata
jos se oekeen ottaa tumelukseen
lennä Epsanjaan, että alahan jo pakata

_________________
Luokkasen Heikki se on joka ihtesä tässä häpäsöö, vaen sillätöenhän minä oon ollu jos kuinka kauvvvan...

LUNTA???????????? Mitä seon?

Väyrynen pallaa

Oli lehtiissä lööppijä
niitä kahtelin eukolta sallaa
ja issoen kirjaemin sanottiin
että nyt se Väyrynen pallaa
liekkö pyromaaniin työtä
kerkeskö hättiin palokunta
eikö ne hoksineet lapijoejja
peälle sen Väyrysen, lunta

Kahtelin tilannehuoneesta
niitä Keminmaan nurkkija
käjellä toesella hämmennin
pastillipurkkija
vaen ei maenintaa löytyny
siitä Väyrysen palosta
että uutisankkako lienee
siitä miehestä jalosta

Vae oesikko niin
metija vaen kepuva härnää
eiköpä miehissä appuun
huuvveta Kärnää
ehkä hällä oesi pensoa
peälle sen Väyrysen heittää
ja kun tuiskuttaa toas
lumi hänen jäläkesä peittää

Vaen sittenpä hoksin
Poavo keppuun palata aekoo
ja se toasa kepulle lisseä
eänija voaleihin taekoo
että näen elämänusko
syrjäseuvvun ihmisiin pallaa
ja meki hemestin kanssa
peiton alla itketään sallaa

_________________
Luokkasen Heikki se on joka ihtesä tässä häpäsöö, vaen sillätöenhän minä oon ollu jos kuinka kauvvvan...

Jopa aokesi toevo kepun vaalivoettoon
tippa silimässä herrää ne uuven aamun koettoon
Jälleen mukijen voemalla vaaleihin mennään
Pressaksiki vielä vaekka Paavo tekkee tennää.

Paavon ressatiellä yksi este, on aenoastaan
jos se valituksi tulloo, niin ottaako viran tuo vastaan

_________________
Luokkasen Heikki se on joka ihtesä tässä häpäsöö, vaen sillätöenhän minä oon ollu jos kuinka kauvvvan...

ELÄ
-

Elä sinä immeinen
ikinä luovuta
vaekka lasareetissa makkaesit,
melekeesä huovuta
vaekka viikatemies
kaevaes jo taskustaan liippaa
ja se lasareetin koje
vaen harvakseen piippaa
-

Elä sinä immeinen
periksi anna
vaekka arkkuusi kantta
jo meinoavat panna
ja se hautaki valamiiksi
kaevettu oesi
ja vaekka atressirojjoa
jo naapurit toesi
-

Elä sinä immeinen
elä, ynnä elostas nauti
vaekka syvämmeesi ottaa
peräsuolta jyllejää tauti
vaekka hummeetivessissä
sakkoja oesi
vielä niistäki vaevoesta
sekkeille virota voesi
-

Että elä sinä immeinen
kyllä sitä kerkiää kuolla
niin ne linnutki tekkööpi
ulukona, tuolla
ei ne laulaessaan mieti
sitä tuonelan rantaa
ne vaen moan peällä liitää
niin pitkään ku siipesä kantaa

_________________
Luokkasen Heikki se on joka ihtesä tässä häpäsöö, vaen sillätöenhän minä oon ollu jos kuinka kauvvvan...

Se kun tuollon tällön
rinnassa muljaottaa
- liekkö närkästys
vaekko märkiinnys -

Vähäks aejjakshan
tuo ukkova seesaottaa,
eekä röyhtäös tuu
vaekka kurraottaa.

Käöpi mielen piällä
oereihen arvaelu:
oeskohan se yks,
iso säekäötys?

Tokko vaevana on
lentsu nuapur Juhanin
vaeko inhvulenssa Wuhanin?