Rihmasto

Minäpä varaan tästä pöytälaatikosta itselleni lokeron! On sekin jo alku. Pian alan kaivelemaan kellariani, josko sieltä löytyisi jotain käyttökelpoista tähän lokeroon.

Traakki

_________________
Kaikki on jo kerrottu.

Tässä jo niitä hengityslieskoja odotellaan.

_________________
pitäiskö tähän sitten jotakin panna?

.
Nyt menee pahasti pasmat, Louhet ja lohikäärmeet sekaisin.
Sekametelisoppa? Mikä ettei,,,siihen vielä entinen sähköpääkeskusasentaja,
vai mikä tämä olikaan, saadaan ainakin tarinaa aikaiseksi.(varaan kuivatut aprikoosit ja päärynät itselleni!)

Lohikäärmeillä ja dinosauruksilla ei sitten kyllä ole tekemistä keskenään, vaikka jonkun mukelo niin luuleekin. Voivat näyttää aika samanlaisilta nykyään?

Louhen kolo on jo vallattu alue, pitää tehdä sopuratkaisu.
Nämä varmaan ehdottavat, että peruskalliot pysyvät hiljaa, ja lohikäärmeet lentelevät.

En pakene vuorille, en edes keilavuorta edestakaisin kiipeilemään.
Ei ole siipiä, tömähdän ,muistaakseni, pilvenreunalta sähkölinjan kautta lammikkoon.

Louhisaurus? Nam, kiitospäiväruokaa, sanoi hyvähampainen.
Olemmeko vuorotellen kolossa, sama kylpyhuone ja keittiö, soluasunto?
Kuljetko ikkunoista vai ovista, vai koloista, kuten minäkin?

Kuljen ikkunoista siivilläni. Talvisin lämmitän mukavasti. Ei huonompi kämppis!

_________________
Kaikki on jo kerrottu.

Mainiota- talvella lämpöä, kesällä tuuletusta, kuljemme omista ovistamme.
(Saat vara-avaimen, koska ikkunat voivat olla kiinni. Kissankempele tuo hiiruloita sisään. Dragonin kokoisia? rottia ja roikottaa hännästä. Kiusaa
niitä huvin vuoksi solumme keittiön pöydän alla. Voit henkäistä vähän karvakerän suuntaankin, jos oppisi tavoille)Siis kissa, en minä pehkoineni!

Jatketaan rauhassa, sanoi lohikäärme, ja nukkui kallion kolossa.
Louhi voi joskus sekaantua ja laittaa sanasen joukkoon.

Kiitos, Louhi! Eiköhän kaksi mytologian peikkoa samaan lokeroon mahdu!

_________________
Kaikki on jo kerrottu.

Hiidenkirnut..

Tuskin tiesit että esihistoriallisina aikoina, jolloin hiidet liikkuivat
maitten yllä. Heillä oli jalassaan penikulmasaappaat ja he saattoivat
loikkia pitkin poikin yli Suomenniemen..
Silloin ei nimistä ollut tietoakaan, joten Isä Hiisi oli Ukko ja ja Äiti
Hiisi oli Akka ja heidän jälkelaisensä olivat yksinkertaisesti joko
poikia tai tyttäriä.
Mutta olipa eräs pariskunta: äitihiisi ja isähiisi ja he saivat ainokaisen
tyttären ja alkoivat kutsua sitä Maijaksi.
(Koko muun suvun ällistykseksi ja ärtymykseksi.Olihan se nyt ennenkuulumatonta )
Mutta kuitenkin he muitten hiisien tapaan loikkivat pitkin poikin Eurooppaa.
Ja kas; saavuttuaan Pihlajamäen kohdalle heillä oli julmettu nälkä ja
kuinka ollakaan he löysivät sopivan kirnun. Löydettyään tämä erinomaisen kirnun Akka alkoi keittää hiisien herkkua: hiidensoppaa.
Soppaan laitettiin suovettä, sammakonkutua, myyriä, käpyjä ja
kuusenkerkkää, herkkupaloiksi muutama siili ja mausteeksi variksenmarjoja.
ja niin syntyi herkullinen soppa .
Ukko kaikkien isähiisien tapaan oli siirtynyt meren rantaan tärkeille asioille,
Viikinlahden kohdalle. Hän riisui penikulmasaappaansa ja uitti
varpaitaan..OOOOH miten se tuntuikaan mukavalta ja saattoi samalla katsella pilviä ja ajatella tärkeitä ajatuksia.
Lopulta nälkä voitti ja oli oli otettava pari loikkaa Akan kirnun ääreen ja
hörpittävä herkullista keittoa .AAAAH.
Nam nam.
Hiisilapsi Maija kierteli äitinsä jaloissa, niinkuin lapset aina, ja kärtti
tekemistä Ja kuinkas ollakaan Äitihiisi huomasi, että kappas vaan ,siinähän oli pikkuinen, juuri Maijalle sopiva, kirnu, ihan ison kirnun vieressä..Ja
niin alkoivat Maijan oppitunnit. Hän sai opetella pikkukirnussaan keittämään erinomaista hiidensoppaa. Ja ahkerasti Maija opettelikin.
Hän kaiveli kivenkoloista matoja, lätäköistä sammakoita,puiden oksilta
hämähäkinseittejä, kerkkää ja käpyjä. .Eikä aikaakaan, kun Maija oli
oppinut.Äitihiiden opettamana hänestä oli kasvanut maankuulu hiidensopan keittäjä..
-- Isähiisi sai potkia penikulmasaappaillaan innokkaita kosijota Lappiin
Ison Kiven juuureen jäähdyttämään tunteitaan...
ja lopulta Ukko, Akka ja Maija päättivät jatkaa matkaansa, jos vaikka
löytyisi uusia kirnuja.
--- .Mutta Pihlajanmäkeen jäivät Akankirnu ja Maijan kirnu. ---



[/b][/url]

_________________
ullawelin

_________________
Kaikki on jo kerrottu.

_________________
ullawelin

Aah, ok! Nyt ymmärrän!

_________________
Kaikki on jo kerrottu.

Mä haluun kertoo

Mä haluun kertoo pimeydestä
ja valostakin, niiden yhteydestä
Kuinka kaikki asettuu paikoilleen
kun ne ottaa toisensa vastuulleen

Mä haluun kertoo siitä voimasta
yhtä aikaa herkästä ja vahvasta
joka heikkoudetkin hyväksyy
jossa vastakohdat yhdistyy

Mä haluun kertoo senkin
kuinka kävin läpi helvetin
ja tulin sieltä takaisin
ja miten siitä selvisin

Mutta on vaikeita tarinat ihmismielen
tuskin riittää siihen sanat ihmiskielen

Silti;
Mä haluun kertoo

_________________
Kaikki on jo kerrottu.

Louhen talossa asuu vain Louhi. Ei lohikäärmeen poikastakaan, hännän vilahdustakaan, paitsi kissan!

Älkääs nyt sekoittako meitä, olemme vielä kaiketi eri sukupuoltakin, ties mitä siitä tulisi,,,

Niin, tämä on Louhikärmeen lokero, ei Louhen, vaikka hän tänne oikein tervetullut onkin! Toivottavasti Louhi ei hermostu lokeroni nimestä - taisin tuolla jossain aiemmin selittääkin, että lohi ei ole tässä yhteydessä mitään, vaan alkuperäinen muoto on Louhikäärme.

No, pistin debyytinkin tuonne vähäsen ylemmäs, kommentteja saisiko...?

_________________
Kaikki on jo kerrottu.

Uskotko noitiin?

Yllätinkö? Oikeastaan kysymys on sen verran henkilökohtainen (ja laaja), ettei sinun tarvitse vastata, ainakaan vielä. Ja jos haluat nyt sanoa minulle: "Varo, mitä kysyt", voin kertoa, että olet täysin oikeassa. Minä leikin tulella. Tällaisen kysymyksen esittämiseen liittyy valtava vastuu, mitä en tiennyt silloin, kun viimeksi esitin saman kysymyksen.

Kare nimittäin uskoo. Hän vastasi myöntäväsi, miettimättä sen enempää. Aluksi ajattelin, että hän vitsailee. Tuskin olisi ollut ensimmäinen kerta, kun hänen isotätiään kutsuttaisiin noidaksi. Hän on nimittäin, tiedättehän, sellaista erityistä ihmistyyppiä, jonka voisi kuvitella harrastavan vielä jotain muutakin kuin pelkkiä lemmenloitsuja. Mutta ei. Hymyni karehti pian pois.


(...)

_________________
Kaikki on jo kerrottu.

Pikku Noita Pikkarainen keitti taikakeittoa
sitä kun söi kipollisen,tuli kuuma,
piti nukkua ilman peittoa.
Tuli Louhikäärme Lonkeroinen
hiljaa pihan poikki
Pikkunoita heräs´ , säikkyi
luudan päälle loikki.
Pikkunoita Pikkarainen luudallaan lensi kuuhun,
ja on vielä sillä tiellä.
-jos et usko satuun, niin katsopa täysikuuhun;
näet Noidan ja luudan siellä.


eli tottakai on uskottava Noitaan .

_________________
ullawelin