Löysin kerran rautanaulan maastomersun kumista kuultuani kummaa suhinata puhistaessani autoa ensilumista
sen hohtimilla poies nykästyksi kohtuu kommeluksin sain ja sitä käsissäni pyörittelin kas, sehän oli musta rautanaula vain
Sillon sattu tapaus, merkillinen nyt vihtoin kerrotuksi julki saan se rautanaula mulle tarinaansa alkoi hiljaa kertomaan
Oli tullut maisemaan se joskus rautakaupan hyllystä ja elämäsä, kertoili niin oli suoraan sanottuna pyllystä
Sitä oli päähän lyöty vasaralla lujaa hakattu ja vielä päästä maalattu tai kenties lakattu
Se naula oli kahen tuuman ja aikalailla ruostunut se loppuijäks tehtäväänsä yksitoikkoiseen, ei suostunut
Ei ollu tehty sitä tänne vain räystäslautaa pitämään ja hurja pakosuunnitelma sillä päässä alkoi itämään
Ja ajan kanssa ihtensä se irti nitkuteltua sai ja hetken aikaa vapautta se onneakin, tunsi kai
Vaan siiten vasta onnellinen oli parin tuuman naula tuo kun pyörähtämään sattui minun merseeteksen luo
Ja kiinnityksen sai se mersun vasemmasta takakumista jopa karuselliin pääsi naulan päässä alkoi humista
Näin kertoili tuo naula, kahentuuman joka rattaaseen antoi ilmavaivoja ne jotkut osaa hauskaa pitää vaikka ei olisikaan kummosia aivoja
_________________ Luokkasen Heikki se on joka ihtesä tässä häpäsöö, vaen sillätöenhän minä oon ollu jos kuinka kauvvvan...
|