Rihmasto
http://www.rihmasto.ma-pe.net/forum/

RIIMIÄ PUKKAA
http://www.rihmasto.ma-pe.net/forum/viewtopic.php?f=8&t=1240
Sivu 283/285

Kirjoittaja:  Oiva Pennanen [ 07 Helmi 2020, 08:09 ]
Viestin otsikko:  Re: RIIMIÄ PUKKAA

MUMMON JUTUT.
Mummoi se juttelee kaikenlaista
myöskin joka ei kaikille maista
ei voi kaikkien mieliksi olla,
no, kai silloin jos on täysi nolla.
-
Koskaan ei tiedä kuka huonoa tykkää
asiaa jos vain ilmoille lykkää
toinen tykkää äiteestä hirmuisesti
toiselle tytär on parempi pesti
-
Ei kukaan leikistä suuttua saa
toista ei saa tarkoittain satuttaa
nauraa voi vapaasti itselleen
ei siitä saa paineita tunnolleen.
-
Mummon jutut jos naurattaa,
ehkäpä niistä potkua saa,
ja ajatustynkää kaikenlaista,
joka voisi piristää piukeaa naista.
O.P

Kirjoittaja:  Oiva Pennanen [ 08 Helmi 2020, 07:49 ]
Viestin otsikko:  Re: RIIMIÄ PUKKAA

RAATAJA
***
Herrat puhuu niinkuin sika
ei kai lie kenenkään vika
jos on vuodet terän viennyt
väärin tehneeni en tiennyt,
kun mä raadoin hullun lailla
enkä palkkaa ollut vailla,
terveys tyystin siinä meni
kun leivän hankin perheelleni.
-
Silloin oli sorron öitä
kun vain kiristeltiin vöitä,
ruoka oli tärkein silloin
nälkäisenä usein illoin
nukkumaankin mennä piti
siitä uusi tarmo iti,
apuun huudettu ei ketään
vekseleitä pantiin vetään,
investoitiin pankin rahaa,
eipä kasvateltu mahaa,
-
Kaupungissa kaikenlaiset
niillä tuskat monenlaiset,
rahaa kuokalla ne vetää
joskus hirvittää tuo setää,
yhteiskunta suun kun ruokkii
itiootit maata kuokkii.
Rahaa yhteiskunta antaa
kun vain maalaa taivaanrantaa.

Oiva Pennanen

Kirjoittaja:  Oiva Pennanen [ 08 Helmi 2020, 08:04 ]
Viestin otsikko:  Re: RIIMIÄ PUKKAA

MUMMOKO IKÄNAINEN
-
Ikäkö se muokkaa naisen mielen
turruttaa tunteet ja puuduttaa kielen
sokeri ei kaikistellen enää sula suussa
ja miehen tarve on pitkässä puussa.
-
Aika aikaansa täytyy vain taivaltaa
viimein kuopan hiekkakankaalle saa
Paras keskittyä vain olennaiseen
minä miettinyt olen näin itsekseen.
-
Keski-ikäinen nainen tietää kyllä
ettei entiset vaatteet ympäri yllä
siis laihduttaa pitää jokainen päivä
jospa vielä koittaisi onnenhäivä
jolloin hienon asusteen ylleen saa
joka komeron orrella odottaa.
-
Keski-ikäinen nainen miehistä tykkää
mutta miehet vaan selkänsä heille lykkää
ei tehoa temput ei ovelat juonet
kun säärissä pullottaa laskimosuonet
kuka mies vois sietää lihavaa naista
nehän etsii vain itselleen keijukaista.
-
Voi itku mihin minä laitan nää läskit
äiti miksi mua lapsena syömään käskit
nyt olen kuin hyllyvä lettosuo
on reidet paksut ja leveä puo.
niin alkoi taas ottaa mua kotelosta
löytyisikköhän syömistä komerosta?
O.P

Kirjoittaja:  Oiva Pennanen [ 09 Helmi 2020, 07:32 ]
Viestin otsikko:  Re: RIIMIÄ PUKKAA

KOMIJASTI MENNEE
Komijasti mulla mennee
minkä sille mahtaa
päeväkauvvet itekseen
ruutua kun vahtaa
Eipä siinä mahollista
mennä Joronteille
naorellahan toki voe
kiireeseen eksyneille.
-
Jos mie sohovaan urvahan
ei laesinkaa tee pahhaa
myötääsä jos rynnistää
ja ajattellee rahhaa
niin pilalla on elämä
ei lepohetkee laesin
siispä aevan vappaana
jo nukahtaa mä taisin
-
Ajatukset muhivat
ne nahkatukan alla
pian kaikki asiat
tolalla oikialla
kas luova laiskottelu
antaa suurta tyydytystä
mielessä ei kahleita
ei kurjaa kyykytystä.

Oiva Pennanen

Kirjoittaja:  Oiva Pennanen [ 10 Helmi 2020, 07:59 ]
Viestin otsikko:  Re: RIIMIÄ PUKKAA

AURINGONSÄTEITÄ:
-
Kevätauringon säteet saa kimaltamaan
lumikinoksen sulavaa pintaa.
Kun muistelen sua se sulattaa,
minun jäässä ollutta rintaa.
Olet mulle kuin säde auringon,
tai kuin kevättuuli, tuo vallaton.
-
Sinä tulit kuin kevät mun sydämeen,
Sinä tulit, ja sulatit roudan.
Jospa voisin joskus kokea,
myöskin kesänsateen ja poudan.
Silloin oisin mä rikas kuin ruhtinaat,
tai niin kuin mahtavat kuninkaat.
-
Sinun rakkaudes säteet sai aikaan sen,
minun suonissain nyt veri etsii
uutta uomaa kuin kevätpuronen,
sekä sieluni iloitsee, hupsii.
Minun korvissa leivonen livertää,
ja rintaani elvyttää kevätsää.
-
Minä toivon, että ei halla vois,
ystävyydemme kukkia viedä.
Tulevaisuutta kukaan kuitenkaan,
ei arvaa, ei lainkaan tiedä.
Elää voimme vain päivän kerrallaan,
minkä voimme -siitä me nautitaan.

Oiva Pennanen

Kirjoittaja:  Oiva Pennanen [ 11 Helmi 2020, 07:33 ]
Viestin otsikko:  Re: RIIMIÄ PUKKAA

MISSÄ VIKA
-
Missähän nyt vika liennee
kukapa sen tarkoin tiennee
valittaa vain koko kansa
kurjaa, köyhää oloansa.
-
Kaikilla on olot nurjat
ruoka kallis, palkat kurjat
lisää tavaraa ne vaatii
noottikirjelmiä laatii.
-
Kuuluupi vain valitusta
jokaisellä päivä musta
parempaa vain tekee mieli
ahnaasti jo lipoo kieli.
-
Vaikka tuli lisää rahaa
siinähän ei ollut pahaa
mutta kiroaapi sille
paree potti naapurille.
-
Vaikka kuinka kerää noita
krääsää sekä tavaroita
lisää, lisää pitää tulla
mulla vähemmän kuin sulla.

Oiva Pennanen

Kirjoittaja:  Oiva Pennanen [ 12 Helmi 2020, 07:28 ]
Viestin otsikko:  Re: RIIMIÄ PUKKAA

TYHJÄPÄÄ MUMMO.
Kuinka voisin onneton mä järkeä nyt käyttää
pääni aivan tyhjä on, ainakin siltä näyttää
ajatus hakee pöntössäni turhaan kaveria
jos lähden tästä lenkille, en vältä haveria.
-
Ainoa keino laihduttaa on mulla syömälakko
en tietystikkään halua, mut taitaa olla pakko
on perä nyt jo levennyt, valtaviin mittoihin
ei jalat enää kanna mua iltahippoihin.
-
Niin ankeaa ja surkeaa on mulla täällä olo
kun yksin näitä mietin tulee olo aivan nolo
jääkaapille nyt murheissani koetan lyllertää
vaik omatunto sisälläni kovin myllertää.
-
Tiijän kyllä tarkasti seuraukset tästä
mutta kuinka muutenkaan nautin elämästä
käyttöpäivä viimeinen on varmaan ohitettu
vartalo on tasapaksu naama niinkuin lettu.
-
Kysyn teiltä siskokullat:- Mitä tehdä voisi
että vielä elo mulle vielä onnentunteen toisi
menisinkö lääkäriin se pillereitä antaa
joilla voisin purjehtia onnensaaren rantaa.
OP.

Kirjoittaja:  Oiva Pennanen [ 13 Helmi 2020, 08:18 ]
Viestin otsikko:  Re: RIIMIÄ PUKKAA

KOSKENKOHINAA
-
Istun kosken partahalla
kuuntelen sen kohinaa
tuota katsastelemalla
maailman voin unohtaa.
-
Ympärillä luonnonrauhaa
voi sen käsin koskettaa
Taustalla koski pauhaa
iltarusko punertaa.
-
Koskenalla suvannossa
suuri kala polskahtaa
joen takaa kuusikossa
jossain käki kukahtaa.
-
Tuomet joenpartahalla
puhjenneet on kukkimaan
kesäiltaan huumaamalla
levittää se tuoksujaan
-
Mahtava on Suomen suvi
viettää luonnonhelmassa,
löytyy sieltä hyöty, huvi,
kun käyt kalastamassa.

Oiva Pennanen

Kirjoittaja:  Oiva Pennanen [ 14 Helmi 2020, 07:25 ]
Viestin otsikko:  Re: RIIMIÄ PUKKAA

Fb -YSTÄVÄLLE
Kun maailmanpolkuja taivaltaa,
siellä monta murhetta kokea saa.
Yksin taivaltaen on vaikeaa
löytää polkua, suoraa, oikeaa.
-
Mutta ystävä jos sulla jossain on,
on taivalluksesi tuskaton.
Vaikealla hetkellä sulle on
ystävästä apu suunnaton.
-
Jos sinulla hätä ahdistaa,
ja maailman murheet painaa.
On helppoa luottaa ystävään,
hän esteet tieltäsi raivaa.
-
Aito ystävyys silloin punnitaan,
kun kohtalo koittelee.
Kun suru ja murhe joskus,
synkin sävelin soittelee.
-
Tai jos sinun onnesi kukoistaa,
sydän riemunsäveltä soittaa.
Niin silloinkin ystävä korvaamaton,
Sinun kanssasi ilon tavoittaa.
-
Ystävä ei soimaa jos käypi niin
että horjahdat kaidalta tieltä.
Hän aina on valmis auttamaan
ja heti ylös nostamaan sieltä.
-
Aito ystävyys ei koskaan vanhene
se uudistuu jokainen päivä.
Se on aina, kuin päivä keväinen,
jostain löytyypi onnen häivä.
-
Ystävyys on kultaa kalliimpaa,
sitä ei voi rahalla saada.
Jos se aitoa on ja pysyvää,
mikään mahti ei sitä kaada.

Oiva Pennanen

Kirjoittaja:  Oiva Pennanen [ 15 Helmi 2020, 07:35 ]
Viestin otsikko:  Re: RIIMIÄ PUKKAA

SATUMETSÄSSÄ:
-
Olen kulkenut aukeita Lakeuden,
olen kiertänyt merenrantaan.
Siellä heinää ja kaislaa kyllä nään,
varpaat uppoaa rannan santaan.
Se ei kuitenkaan saa mua riemastumaan,
jotain maisemanilmeestä puuttuu.
Sen aukea lakeus ahdistaa,
yksitoikkoisuuteen sen suuttuu.
-
Suuntautui kerran aivan yllättäen,
matkani kohti Koillismaata.
Sen maisemat jylhän moninaiset,
niitä unhoittaa en minä saata.
Tuolla nään joen uinuvan uomassaan,
metsälammet silmiini hohtaa.
Näen mäkiä, rinteitä vaarojen,
soita ,nevoja silmäni kohtaa.
-
Saavun matkallain paikkaan syrjäiseen,
siellä rauhallisuus täyttää mielen.
Siellä rinnasta kaipuu raukeaa,
se mykistää meluisan kielen.
Hiljaisuus minun mieleni rauhoittaa,
herkistää aistit kokemaan uutta.
Kuulen kuin lohi altaassa polskahtaa,
nautin tuon paikan ihanuutta
Koillismaan Jumalattaret johdattaa,
Satumetsään , hämäräntummaan .
Siellä mahtavat kuuset kuiskailee,
joudun tunnetilaan niin kummaan.
-
Joudun valtaan kummien aistimusten
huomaan oliot oudot tuolla.
Näen keijuja , sinipiikoja,
menninkäisiä joka puolla.
Jumalattaret minulle ojentaa,
pikarin joka kullalta hohtaa.
Minä nauttien maljan pohjaan juon ,
viini uusiin tunnelmiin johtaa.
-
Satumetsään sinne mun sieluni jäi,
palajan kerran noutamaan sen .
Kun taas aurinko kirkkaasti paistelee,
sinne katveeseen kuusien.

Oiva Pennanen

Kirjoittaja:  Oiva Pennanen [ 16 Helmi 2020, 07:45 ]
Viestin otsikko:  Re: RIIMIÄ PUKKAA

KANAMAISTA
Kaunis kesäinen aamu tunkiolla
kanalauma ahkera kuoputtaa.
Kaikki siinä he ahkeroi sovinnolla,
tosin tunkio hieman tuoksahtaa.
-
On kukko ylväästi korkeimmalla
kirjavia sulkiaan kohentaa.
Sitten äänellä kauas kantavalla,
komeuttaan kaikille kuuluttaa.
-
Kana-rouvat katsovat ihastellen,
tuota herraansa komeaa, mahtavaa.
Jokainenhan tietysti, mielistellen
tahtoo kukon tunteisiin vaikuttaa.
-
On yksi kanoista huomannut,
madon mehevän, herkullisen.
kukko sen kuitenkin siepannut
herkun kurkkuunsa nielaisten.
-
Siitä kana suuttuu ja kiukuissaan
se rohkeuttaan haluaa näyttää,
Kukon kimppuun arvaamatta käy
ja nokkaansa terävää käyttää.
-
Kukko äänensä kohta korottaa
kiekuu niin että maailma kaikuu,
kanat tuota tuokion kuuntelee,
hiljaa nyt onkin kaikkien suu.
-
Yksi kanoista silloin kehaisee:
-Kukon hommelit hoidan kyllä,
olen ylivertainen kaakattaja
kukot ei niihin taitoihin yllä.
-
Kanalauma alkoi riemuissaan
kukko- raukkaa hakkeloimaan,
siltä heltat, kannukset revittiin
alkoi kukolla korvat soimaan.
-
Tunkiolta kukko pois häädettiin
jäi jäljelle paskankatku.
Eivät kanat sitä tajunneet
ilman urosta suku ei jatku.

Oiva Pennanen

Kirjoittaja:  Oiva Pennanen [ 17 Helmi 2020, 07:30 ]
Viestin otsikko:  Re: RIIMIÄ PUKKAA

KISKOT TAAKSE JÄÄ
Nyt jälleen pitää
taivalta taitaa
pyhä on levätty
matka taas maittaa
mukana rensselit
ja kumisaappaat
vielä jos evästä
mukaasi kaappaat.
-
Pyörivät pyörät
tupruttaa lunta
tuiskussa tässä
matka kuin unta
vilisee metsä
ja maisema muuttuu
kukapa kyydissä
toisilleen suuttuu.
-
Konnari vaatii
lippusi näytä
velvollisuutesi
reilusti täytä
kukapa tässä
pummilla ajaa
vauhti vain kiihtyy
onkohan rajaa?
-
Mutta voi kamala
matka nyt katkes
veturinkuski
juomaan jo ratkes
kinokseen suureen
juna nyt juuttui
matkustajatkin
tuosta jo suuttui.
-
Tässä nyt jumissa
junamme istuu
liikkeelle lähtö
tuskin onnistuu
kosteat halot ja
pannukin rikki
matkalle lähtö
oli vikatikki.
-
Jospa tuo aurinko
lämmittään alkaa
virkistää mieltä
ja notkistaa jalkaa
ehkäpä vielä juna
taas kiihtyy
matkustajatkin
junassa viihtyy.

Oiva Pennanen

Kirjoittaja:  Oiva Pennanen [ 18 Helmi 2020, 07:37 ]
Viestin otsikko:  Re: RIIMIÄ PUKKAA

MUMMO EHOSTAA.
Kevättä riemuisaa Mummolla rinnassa
on uusi pehmeys ihoni pinnassa
kun ryppyvoidetta kaupasta ostin
näin kevätmieltä paljonkin nostin.
-
Kuin nuoren tytön hipiä on mulla
ihme tapahtui muutamalla voitelulla
poissa on rypyt naamasta tästä
nyt nautin riemuiten elämästä.
-
Laihtunutkin olen jo monta kiloa
siitä on minulle paljonkin iloa
miehet jo vislaa mun perääni ihan
kun käyskentelen nurmella pihan.
-
Lenkillä käyn ja porkkanaa haukkaan
saunajuomaksi vain vettä naukkaan
makkara ei enää minulle maista
eikä myöskään uunini pizzoja paista.
-
Kevyttä salaattia, sitäkin vain hiukan
ottanut nyt olen otteen tiukan
kukaan ei ruokaa minun suuhuni laita
ja asenne mulla on: Nyt ei maita.
-
Terveiset teille vaan, siskot hyvät
jokaisella meillä on onnen jyvät
siemen jos on sulla, pane juurille multaa
jo kohta huomaat, sato on pelkkää kultaa.
O.P.

Kirjoittaja:  Oiva Pennanen [ 19 Helmi 2020, 07:43 ]
Viestin otsikko:  Re: RIIMIÄ PUKKAA

HALLAN JÄLKEEN !!!
Viesteissä tuulen ,
sinun äänesi kuulen.
Sinun hahmosi aivan,
kaikkialla nään.
Silti koskea en voi,
vaikka mieli unelmoi.
Kokoajan vain aivan
yksin jään.
-
Niin on kaukana armas,
että kyynelkin karvas
usein kaihosta
poskelle vierähtää.
Vaikka huhuilet mua
en löytää voi sua.
Kun jo iltakin
tienoolla hämärtää.
-
Usva rannalle hiipii
toiveet minulta riipii.
Enhän usvassa koskaan
sua löytää voi.
Vyöryy sieluuni halla
aivan näin kaikkialla.
Löydän vain nyt
synkkyyttä, kuolemaa.
-
Uusi päivä kun koittaa
silloin aurinko voittaa.
Yön hallaisen kuumilla
säteillään.
Riemu suuri on mulla
kun viimein saan tulla.
Sinun luoksesi rakkain
siihen viereesi jään

Oiva Pennanen

Kirjoittaja:  Oiva Pennanen [ 20 Helmi 2020, 07:21 ]
Viestin otsikko:  Re: RIIMIÄ PUKKAA

(vuosien takaa)
HALLELUIJJAA
-
Räsäsen Päivi
kun virsiä veteli
siitäpä syntyikin
kauhea meteli,
Kalliksen puhekin,
menneepi sekasin,
sellaisen huomijon
telkussa tekasin.
-
Hartaana huuvetaan
Jumalaa avuksi,
Kalliksen sanat
jo muuttuvat tavuksi,
änkyttää pappa
happiko lopussa
elvyttää täytyy
ukkoa hopussa.
-
Enkeli kiirehtii
apua antamaan
Kallista äkkiä
hoitoon kantamaan.
Yhteen ääneen
Luojaa jo kiitetään
sormet sormiin
lujasti liitetään.
-
Puoluveenjohtaja
pitää sen mielessä,
se ei on sielussa
joka on kielessä,
syntinen rikkaus
ei ole pahasta,
kaikihan kovasti
tykkäämme rahasta.
-
Unhoituneet ovat
Raamatun sanelut,
pois ovat jääneet
jo anteeksianelut.
Maallinen tavara
mielessä kovasti
se ei oo syntiä
sanoo sen rovasti.
-
Rukoillaan jälleen
voittoa vaalissa,
Jeesus on ratsuna,
voittaja maalissa,
kohta on valta
rajaton meillä
ei Suomenkansa
enää oo harhateillä.

Sivu 283/285 Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia
Powered by phpBB® Forum Software © phpBB Group
http://www.phpbb.com/