Hei, Peloton! Ai liityit sitten sinne, onnea! Uskon, että se sinulta luonnistuu, olethan prosessikirjoittamisesta aiemminkin täällä puhunut. Minäkin vielä jonain päivänä haluan yrittää... ehkä voisimme täällä päästä siihen jossain vaiheessa.
Tuolla oli jossain ketjussa puhetta jostain Leipäsudesta. Minä en kehtaa sanoa, etten ymmärrä termiä, mutta joku viettelijätär se susi taisi olla.
Siellä kuitenkin kokeiltiin jatkokirjoittamista, sehän voisi olla hauskaa! Ehkä jonkun pitäisi kuitenkin vähän alustaa, ja selventää, millaista tekstiä ollaan hakemassa, ennen kuin aletaan hutkia sitä sun tätä. Vaikka toisaalta, tajunnanvirtakin on kunnioitettavaa.
Minulla oli aikoinaan parhaan kaverini kanssa (silloinen tyttöystäväni) tapana kirjoittaa tuolla tyylillä runoja. Niistä tuli melko meheviä. Sanoisinko, perverssejä, hassulla tavalla!

Teimme niitä paljon, usein baarissa, pizzatilauspaperin kääntöpuolelle, siiderin ääressä. Niissä oli jotain hyvin raakaa tenhoa. Luulen, että tietty äijäkerhokin voisi periaatteessa tykätä, tosin ne runot olivat ehkä liian feministisiä monen makuun.
Lisäksi teimme lautapelejä kysymyskortteineen, myös erään hauskan kysymys-vastauspelin, jota silloin tällöin vieläkin pelaamme tavatessamme...

Tuo oli hyvin luovaa aikaa minulle!
Eila! Jep, ymmärrän kyllä, ettei täällä viitsi paljon kirjoitella, kun aina on joku kimpussa. Misogynismia on vaikea ymmärtää, mutta kaikilla aatteilla on kannattajansa.
Liisu! Kiitos selvennyksestä haikun ja tankan suhteen, olenhan minä tosiaan joskus nuo koulussa kuullut. En ole ikinä vaan ymmärtänyt, miksi pitäisi kirjoittaa juuri noin? Eli onko siinä joku ihmiselle luonteenomainen rytmi, vai mistä näissä on kyse?